Keskikesä

Tulin juuri eilen takaisin sukuloimasta. Oli erittäin rentouttavaa ja ihanaa olla siellä metsän keskellä, mutta toisaalta aina on ihanaa palata kaupunkiin. Olin nimittäin aika pureskeltu lomani päätyttyä.. Tuli mieleen ne Off-mainokset, jossa kaupunkilaiset hätistelee hyttysiä ja maalaiset naureskelee. Vaikutti nimittäin siltä, että kaupunkilaisveri houkutteli hyttysiä ja paarmoja paljon enemmän kuin siellä asuvien. En ymmärrä, mutta sukulaiseni saivat olla ihan rauhassa hyttysenpuremilta, kun taas me kaupunkilaiset olimme koko ajan hätistelemässä verenimijöitä..
Maalla oli erittäin huono nettiyhteys ja jopa Facebookissa käyminen aiheutti niin monia harmaita hiuksia, että päätin jättää blogipuuhat ihan suosiolla.

Tässä siis kuvia Juhannuksestamme jolloin...

... kävimme metsässä serkusten kesken hakemassa vähän Jussikoivuja ovien viereen ja saunavihdoiksi.
... ihailin villikukkia, joita maalla oli vaikka minkälaisia! Serkukseni nimesivät minulle kukkien nimiä turhautuneena, kun en tietenkään kaupunkilaisena tiennyt muita kuin koiranputken ja lupiinin :D

... ihailin kuinka vielä keskiyön aikaan aurinko paistoi ja valaisi pellot niin kauniisti. Juhannuksena oli kyllä aivan ihana ilma ja superlämmin olematta kuitenkaan tukahduttavan kuuma.

... kävin perinteisessä Juhannussaunassa ja hakkailin kaikki liat pois itsetehdyllä koivuvihdalla! Se on muuten mulle aina ollut vihta, mutta ainainen vihta/vastakinastelu käytiin läpi, kun kaikilla oli oma mielipiteensä aiheesta.

... keräsin villikukkakimpun nuotiomme äärelle.
... söin superhyviä aidolla valurautapannulla voissa paistettuja muikkuja! Sylki tulee suuhun jo ihan miettiessä. Näiden seurana oli luonnollisesti uusia perunoita ja sipulikastiketta. Nam!

... söin myös seuraavana päivänä muikkuja, kun setäni toi pihaan savustusuunin ja tällä kertaa muikkuja siis savustettiin ja jäähdytettiin suolavedessä. Ylemmässä kuvassa näkyy muuten meidän rantasauna ja järvenranta. Kuumimpana päivänä uskaltauduin jopa pulahtamaan järveen vilvoittelemaan auringonpalvonnan yhteydessä.

... leikin ja lenkkeilin koirien kanssa. Tämä kyseinen yksilö on varmaankin maailman kiltein koira ja ihan superlutunen! Yksi ilta katsoin telkkaria hänen masullaan ja herra ei ollut asiasta moksiskaan. Meidän oma koira on jo sen verran arvokas herra, että hän vain makaili varjossa päivät pitkät ja katseli mua vain laiskasti, kun kutsuin mukaan lenkille..

 

... kävin keräilemässä lupiineita serkkuni rippijuhliin. Serkkuni oli erittäin tarkka lupiineistaan ja mitkään muut kuin nämä violetit eivät kelvanneet prinsessalle ;)

... söin nuotiolla paistettua makkaraa, kuten suomalaiseen kesään kuuluukin. Lisäksi taas kerran uusia perunoita ja raikasta salaattia.

... vietimme serkkuni rippijuhlia naapurin riihessä. Voi tuollaisessa riihessä olisi ihanaa viettää häitä! Riihen vieressä oli itseasiassa jopa ihana tila, jossa voi tanssia! 

Siinä ne lupiinit ovat tosiaan ämpärissä oven ulkopuolella ja niitä oli myös riihessä sisällä. Ne tuoksuivat ihanasti ja sopivat täydellisesti vanhaan latoon. Tietenkin kun juhlia vietettiin myös Jussin aikaan, niin koivuja oli laitettu riihenkin ovien viereen. :)

Sellainen loma mulla siis oli! Perisuomalainen, sanoisinko. Ajaessamme Helsinkiin ihailin Suomen luontoa täydestä sydämestä ja ajattelin, kuinka onnekas olen kun saan elää näin kauniissa maassa, jossa luontoa on säilytetty niin paljon. Maisemat olivat aivan henkeäsalpaavat välillä, kun mentiin järvien ja metsien ohi ja vihreää ulottui korkeille vuorille saakka. On tämä kotimaamme vaan kaunis paikka!