Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lifestyle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lifestyle. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Smoothiereseptejä

Tykkään hitaina aamuina ottaa ihan rauhassa aamupalan tekemisen kanssa ja sitten istuskella nautiskellen aamukahvin kanssa. Aina kun olen muistanut kaupasta hankkia hedelmävarastoja, haluan tehdä itselleni terveellisen aamupalan ja sitä varten etsin yleensä netistä hyviä smoothieohjeita. Eri aamuina sitten sekoittelen eri reseptejä ja kokeilen mikä maistuu hyvältä. Koska itse haen aina inspiraatiota smootheihin eri blogeista, ajattelin siksi jakaa myös pari omaa viimeaikaista lempparia täällä.



Tässä olisi ensimmäinen smoothiereseptini, joka on vähän ruokaisampi ja paksumpi. 
Tästä saisi esimerkiksi hyvän smoothiebowlin! Pitää itsekin kokeilla, 
joka puolella somessa näkyy niin kauniita smoothiebowleja!

Banaani
Passionhedelmä
Limemehu
Porkkana
Pakastepinaattia
Hampunsiemeniä
Kookosmaitoa 


Tässä sitten oma lempparireseptini, johon sain inspiraation itseasiassa eräästä Jungle Juicen smoothiesta. Tykkäsin siitä ihan hurjana, joten sovelsin sitä kaapista löytyviin aineksiin.

Mango
Omena
Passionhedelmä
Pakastepinaattia
Inkivääriä
Hedelmämehua
Heraproteiinia 
(itselläni on itseasiassa vaniljanmakuista heraproteiinia, 
joka tuo kivasti lisämakua smoothieen) 


Tässä kuva vielä tästä nappisilmästä, joka tykkää tuijotella mua samalla, kun syön aamiaista. Harmi vaan, ettei hän tajua, etteivät smoothiet ole ihan hänen heiniään :D Mukavaa loppuviikkoa kaikille! :)

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Pyjamahousut

Leffaillan asuna toimi viime viikolla erittäin rento kokonaisuus. Jalkaan pääsivät housut jotka ystäväni nimesi pyjamahousuiksi. Kuten olen jo maininnut, tämän kesän hittijuttu omassakin kaapissa ovat olleet ehdottomasti tällaiset rötväilyhousut. Suosittelen muuten leffateatteriinkin! Ei kiristä, eikä purista, vaikka monta tuntia istuu paikallaan.


Joku saattaa huomata kuvissa jotain uutta, nimittäin ihanan laukkuni! Äitini oli Ranskassa lomalla ja lähetin hänelle tuliaispyynnöksi ämpärilaukun. Äitini on erittäin muodikas ja tyylikäs, joten luotan hänen makuunsa täysin. Hän myös tuntee minut täydellisesti (kuten äideillä on tapana), joten Ranskan putiikeissa pyöriskellessä hän oli tyrmännyt kuulemma kymmenet ämpärilaukut, kun  eivät  olleet minun näköisiäni. Äiti oli jo itseasiassa luovuttanut laukkupyyntöni suhteen ja oli ostanut jo toiset tuliaiset minulle lohdutukseksi, kunnes sitten Nizzan LaFayettessa pari tuntia ennen lennon lähtöä tämä laukku oli tullut vastaan. Kuulemma äidn ystäväkin oli sanonut siinä vaiheessa, että siinä on nyt Kellin laukku :D

Onnekseni äiti ei ole tyytyvää sorttia, hän mieluummin jättää hankkimatta kuin ostaa "ihan hyvän". Tämä laukku on nimittäin täydellinen. Halusin ehdottomasti vähän skarpimman laukun, eli sellaisen, jolla on kova pohja ja ryhdikäs olemus. Tähän laukkuun kuuluu sekä pitkä, että lyhyt hihna, eli mukavan käytännöllinen laukku. Tykkään myös, että merkki on aito ranskalainen ja merkin laukut valmistetaan Ranskassa. Sain siis ihan aidon ranskalaisen tuliaisen!


Paita ja bleiseri Zara
Housut Mango
Ballerinat Wonders
Laukku Lancaster 


Tällä tytöllä alkoi muuten loma! Kaksi viikkoa olisi nyt rentoilua edessä ja ensi viikolla on myös miehen huiman viikon mittainen loma. Suunnitelmissa olisi mennä Tallinnaan muutamaksi päiväksi rauhoittumaan ennen syksyn kiireiden alkamista. Nyt pidetään peukut pystyssä, jotta Tallinnan sääennusteet pitäisivät paikkaansa ja ensi viikolla meitä hellisi aurinko.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Summer so far...

Kesä meinaa viipeltää silmien ohi ja jokaiseen ihanan kesäiseen hetkeen yrittää tarttua kuin lapsi riepuun, mutta valitettavasti kaikki nuo hetket kiitävät ohi. Onneksi tulevan syksyn pimeinä iltoina voi aina muistella niitä lämpimiä hetkiä ja palata takaisin kesäiltoihin.


Tulevan syksyn iltoina tulen muistelemaan niittykukkia, joiden perässä pompimme tyttöjen kanssa nauraa hihittäen. Kun menimme yöllä hakemaan vastakoivuja emmekä meinanneet naurultamme saada yhtään koivunoksaa hakattua.

Kun toinen on poissa ja ikävä on kova, aion palata takaisin tuohon laiturille, 
takaisin tuohon auringonlaskuun ja takaisin sen tärkeimmän kainaloon.
  

 Kun omassa asunnossa pyykkivuori on katossa ja seinät kaatuvat päälle, muistelen tuota upeaa kesähuvilaa, jossa sain viettää kokonaisen viikonlopun. Kun käperryin päivällä satulahuoneeseen koirien kanssa nokosille ja kuuntelin flipper-koneen ääniä.


Kun olen lauantai-iltana nenä kiinni kirjassa, muistelen juhlia, jolloin laitoin korkkarit jalkaan ja nautin ystävien seurasta, naurusta ja ilosta, sekä syvällisistä tunteista. Kun jatkoille lähtiessä auringonlaskun säikeet olivat vielä nähtävissä, eikä takkia tarvinnut.

 

 Syödessäni opiskelijalle sopivaa budjettiruokaa yksin telkkarin äärellä, muistelen kesällä hyvässä seurassa nautittuja ruokia; purilaisia ja pizzoja, viiniä ja inkivääriolutta, jäätelöä ja lisää jäätelöä.


Onneksi kesää on vielä jäljellä ja noita muistoja ehtii tekemään lisääkin. Tavoitteena on siis hankkia niin paljon ihania kesämuistoja, että pimeästä talvesta selviää hymyssä suin; suosittelen kaikille.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Juureskeittoa ja tulppaaneja

Viime viikko meni molempien vanhempien syntymäpäiviä valmistellen ja viettäen ja lisäksi viikonloppuna tuli sukulaisia kylään. Kakkuja on tullut leivottua niin monta, että ainakin tällä hetkellä tuntuu, etten halua leipoa yhtään mitään ennen äitienpäivää.

Eilen sitten vietin tarpeellisen vapaa-illan ja sain vihdoin siivottua, kokattua ja pestyä pyykkiä. Miten rentouttavaa onkaan puhdas koti, tuoreet kukat ja puhtaan pyykin tuoksu!


Kuten sanoin vuoden alussa, olen kasvissyönnin aloittamisen jälkeen innostunut ruoanlaitosta ihan eri tavalla. Aikaisemmin heitin vain jotain kasaan, kun nykyään vietän oikein kunnolla aikaa selaillessa reseptejä ja mietiskellessä illan "menuta" :D. Tänään teki mieli juureskeittoa pienellä twistillä, joten eikun kuorimaan ja pilkkomaan! Koska itse tykkäsin ainakin keitosta kovasti, ajattelin jakaa sen reseptin tännekin. :)

Keittoon tarvitsee:

Lanttua 1/2
Palsternakkaa 1
Porkkanaa 3
Perunaa 6-9 (riippuen koosta)
Sipulia 2
Valkosipulin kynsiä 4
Kasvisliemikuutio 1
(Vuohenjuustoa)




1. Keitä litra vettä kasvisliemikuution kera. Veden sekaan voi lorauttaa
 lusikallisen oliiviöljyä tuomaan makua. 
Lisää myös oman maun mukaan muutamat kokonaiset mustapippurit.
2. Laita kiehuvan veden sekaan "kovimmat" juurekset, eli lanttu, porkkanat
 ja palsternakat paloiteltuina. Anna kiehua10-15min.
3. Lisää perunat, sipulit paloiteltuina ja valkosipulin kynnet kokonaisina. Kynnet voi tosin painaa veitsellä auki, jotta niistä tulisi mahdollisimman paljon makua.
4. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä, eli noin 30-45 minuuttia. Lisää mausteita oman maun mukaan, esimerkiksi tulisuutta tuomaan voi laittaa pienen sujauksen cayennepippuria, ainakin omasta keitosta tuli aika sähäkkä tällä tavalla.
5. Lisää halutessa vuohenjuuston palasia. Itse olen niin juustofanaatikko, että koen ettei ole olemassa ruokaa, mihin ei juusto sopisi. Omasta mielestäni toi aika hyvän maun keittoon :) Jos vuohenjuusto ei maistu, uskon että esimerkiksi koskenlaskija olisi aika hyvää myös!


Tällainen keitto tuo jopa vähän kesäistä tunnelmaa tässä Siperian ilmastossa, kun normaalisti juureksia syö enemmän kesäisin. Niin ja onhan tuo keitto kuin aurinko konsanaan kaikilla keltaisen eri sävyillä! Oikeaa hyvän mielen ruokaa kaikin puolin!

Tällä hetkellä blogiin on hankala keksiä postattavaa, sillä kuvien ottaminen on vain surullista. Asukuviakaan ei tule otettua, sillä ensinnäkin asut koostuvat pääosin farkuista ja neuleesta ja toisekseen luonnonvalossa tulee oltua erittäin vähän aikaa. Tylsää, I know. Täällä siis odotellaan jo erittäin kärsimättömänä lämpimämpiä aikoja, vaikka ulkoilma kiusaakin lumimyrskyillään.. Ehkä saatte siis vielä lisääkin tällaisia reseptipostauksia :D

Mukavaa alkuviikkoa sinne toiselle puolelle!

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Vuoden alku

Minusta parhaita aikoja vuodessa henkisellä tasolla on ehdottomasti tammikuu. Vuodenvaihde tuntuu joka kerta uudelta alulta ja mahdollisuudelta, kun koko vuosi on kuin tyhjä valkoinen liina edessäsi. Siinä on jotain taianomaista! Ehkä olen vain itse sellainen, mutta rakastan suunnitella "uutta minää" vuoden alussa. Luonnollisesti nämä hienot ideat ovat ovat kaatuneet arjen kiireisiin jo viimeistään helmikuun aikana, mutta ainakin hetken tuntuu hyvältä.


Helmikuu ei ole vielä alkanut, eli saatan puhua itseäni vain pussiin, mutta tämä vuosi tuntuu erilaiselta. Olen tehnyt kunnon muutoksia kerrankin ja ruvennut tuumasta toimeen suurien puheiden sijaan. Tärkeimmät muutokset elämässäni olisi ruokailuun, liikuntaan, nukkumiseen ja säästämiseen liittyvät. Näistä puhuinkin jo uuden vuoden lupauksissani. Olen nimittäin sitä mieltä, että onnellisuus ja hyvinvointi tulee melkein automaattisesti, mikäli fyysinen puoli on kunnossa. Luonnollisesti kaikkien elämä on erilaista ja koen, että omassa elämässäni fyysinen hyvinvointi ei täysin riitä onnellisuuden saavuttamiseen. Yksi erittäin tärkeä asia on aikataulu. Myönnän, että helposti saatan siirtyä vain katkeraksi ja vihaiseksi ja selittelen kaikille kuinka minulla ei ole aikaa tähän ja tuohon. Totuus on kuitenkin ainakin omalla kohdallani, että aikaa saattaisi löytyä, jos sen eteen näkisi vaivaa. On paljon helpompaa nukkua pitkään (koska ansaitsen sen, en koskaan saa nukkua myöhään), tulla kotiin töistä suoraan (olen niin väsynyt, mulla on niin paljon tekemistä kotona) jne, kuin nähdä se ekstravaiva käyttää pienikin ylimääräinen aika itseensä. Jos pitkään menee vain arkeen, tulee ainakin minusta erittäin epäonnellinen ja jopa katkera.


Itse olen siis aloittanut vuoteni tarkalla aikatauluttamisella ja jokaiselle minuutille löytyy melkeinpä jotain tekemistä. Eilen ja tänään olen sallinut itselleni vapaapäiviä, olen tehnyt kouluhommia ja siivoillut ja ottanut erittäin lungisti. Huomenna aloitan joogan(!!) ja tästä olen erittäin innostunut. Saa nähdä kuinka kankikaikkoseksi tämä entinen voimistelija on muuttunut. Olin ihan varma, että kymmenen vuoden voimistelijahistoriallani olisi edes jonkin näköinen etu joogaan, mutta harjoitellessani asentoja kaverini kanssa huomasin, että kuuden vuoden tauko on vähän vaikuttanut venyvyyteeni.. Noh toivottavasti siihen tulisi nyt muutos ;)


Säästämistä olen saanut keskinkertaisesti alkuun. Sain myytyä erinäisillä feissarin kirpparisivuilla joitain turhia tavaroitani ja tänään laitan taas lisää tavaraa myyntiin. Käyn hissuksiin aina yhden hyllykön läpi, kun on aikaa. Olen laittanut siitä tulleet tulot suoraan säästöön. Pieni vinkkivitonen muuten käteistä käyttäville. Kannattaa laittaa kaikki lompakkoon tulleet kakkosen kolikot päivän päätteeksi johonkin purnukkaan. Aika nopeasti saa kerättyä tällä tavalla pienen summan pankkiin vietäväksi ;)


Nukkumisen kanssa olen yrittänyt päästä joka päivä kello 23 nukkumaan. Tämä on tuottanut vaikeuksia, koska kehoni on varmaan vuosien yökukkumisen jälkeen ihan hämmentynyt tästä yhtäkkisestä muutoksesta, enkä ole nukkunut ollenkaan hyvin. Ensinnä en meinaa saada unta ja sitten nukun todella huonosti ja muutamana päivänä olen herännyt neljältä aamulla, enkä ole enää sen jälkeen saanut unta. Mutta vielä ei luovuteta, eiköhän se kroppakin sitten jossain vaiheessa totu, jos vain määrätietoisesti suljen ne silmät joka ilta klo 23!

Ruokailun suhteen olen myös parantanut tapoja ja syönyt sen aamupalan joka aamu! Eräs aamu meinasi tulla todella kiire niin määrätietoisena otin karjalanpiirakan mukaan ja mussutin sitten matkalla bussipysäkille ;)

Eli pieniä, mutta varmoja muutoksia. Mielestäni aikaisemmin olen ollut ehkä turhan kunnianhimoinen elämänmuutosten suhteen, kun parhaiten onnistuu vain pienillä muutoksilla. Pienetkin muutokset ovat kuitenkin isoja arjen mittakaavassa ja itse olen ainakin ollut onnellisempi näinä vuoden ensimmäisinä viikkoina :)

Miten te olette aloittaneet uuden vuoden ja ovatko lupaukset pitäneet tähän saakka :)

maanantai 5. tammikuuta 2015

Viimeinen katsaus vuoteen 2014

Viime vuonna vastasin kyselyyn vuodesta 2013 ja sitä oli aika hauska lueskella nyt vuoden päästä. Ajattelinkin siksi vastata samaiseen kyselyyn nytkin edellisestä vuodesta. On kyllä jotenkin mielenkiintoista huomata, mitkä asiat ovat muuttuneet tai mitkä olisi pitänyt muuttua, mutta eivät muuttuneet. Viime vuonnakin tein näköjään ties mitä lupauksia vuodelle 2014, mutta näköjään ne unohtuivat jossain vaiheessa. No toivottavasti tämän vuoden lopussa en ajattele samalla tavalla, vaan olen päässyt tavoitteisiin ja tehnyt töitä haasteitteni eteen.

1. Oletko saanut uuden ystävän viime vuoden aikana?
Enpä oikeastaan, kavereita kylläkin, mutta kenestäkään ei ole ihan ystävää tullut.

2. Oletko tehnyt jotain viime vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Tein sellaista työtä, mitä en ole koskaan tehnyt. Se oli aika hauskaa ja oli kiva tehdä jotain omaan alaan liittyvää, vaikka raskasta se oli myöskin. Tietenkin joitain muitakin juttuja on ollut, mutta työprojekti on jäänyt päällimmäisenä mieleen. 


3. Kerro pari parasta muistoasi edelliseltä vuodelta?
Matka Playa de Inglesiin äidin kanssa heti alkuvuodesta oli ihanan rentouttava ja todella tarpeellinen aurinkoloma. Ottaisin sellaisen kiljuen tälläkin hetkellä, kun alkaa muistelemaan sitä laiskaa auringossa makoilua. Toinen lempparimuisto on myös matka, eli Lissabonin matka poikaystävän kanssa. Meillä oli siellä todella hauskaa ja ihastuin kaupunkiin ikihyviksi.

4. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa viime vuoden aikana?
Pariinkiin otteeseen, mutta kaikki ongelmat ovat selvinneet puhumalla ja selvittelemällä.

5. Oletko muuttunut viimeisen vuoden aikana?
Vähän kyllä, mutten tarpeeksi. Mulla on vielä paljon töitä tehtävä itseni eteen ja ehkä tänä vuonna pääsen taas eteenpäin.

6. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Hmm, nyt ei nouse ketään ylitse muiden. 

7. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei synnyttänyt, mutta edellisenä vuonna syntynyt pikkuprinsessa on kyllä kasvanut hurjasti ja hänen kasvua ja kehittymistä on ollut ihanaa seurata. Ihana pikkuinen :)

8. Kuoliko kukaan läheisesi?
Onneksi ei. 


9. Missä maissa kävit?
Gran Canarialla, Portugalissa ja Eestissä. Ihan hyvä saldo, ottaen huomioon että edellisenä vuonna en käynyt kuin eestissä! 

10. Mitä sellaista haluaisit vuodelta 2015, joka ei onnistunut vuonna 2014?
Haluaisin saada elämäntapani parempaan kuntoon, alkaa urheilla ja syödä paremmin. Haluaisin saada myös talouteni parempaan kuntoon, niin että saisin säästöönkin jotain. 

11. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2014?
Mikään tietty päivämäärä ei itseasiassa ole jäänyt mieleen. Päivä jolloin sain kandidaatin tutkielmani oli tietenkin aika hieno päivä, mutta en kyllä itse päivämäärä muista :D

12. Vuoden suurin saavutuksesi?
Varmaankin se kandidaatin tutkimuksen kokoonsaattaminen. Minun olisi kuulunut saada se puoli vuotta aikaisemmin, mutta erinäisten yliopiston kurssimuutosten takia valmistuminen viivästyikin. Tuntui siis eri hyvältä saada lopultakin kandi käteen.

13. ...ja suurin epäonnistuminen?
En ole ollut koulussa syksyn mittaan niin ahkera kuin olisin itseltä toivonut. Myös blogin suhteen koen syksyn aikana vähän epäonnistuneeni, sillä en vain päässyt tänne, vaikka olisin halunnut.

14. Kärsitkö vammoista?
En.


15. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Varmaankin matkoihin käytetyt rahat, en usko että mikään vuoden aikana ostamani tavara vetää vertoja matkoilla koettuihin kokemuksiin ja muistoihin.

16. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Poikaystäväni, jonka virta ei vaan koskaan lopu. Hän jaksaa sitten munkin puolesta ja hoitaa asioita jopa mun puolesta, jos itse olen (taas) ahertanut itseni piippuun. Mun ihanat ystävät, jotka ottivat mua niskasta kiinni tilanteessa, jossa itse en saanut mitään aikaiseksi. Ihana tietää, että mun elämässä on ihmisiä, jotka välittävät musta :)

17. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Eipä oikeastaan kenenkään. Muiden käyttäytymisestä ei kannata ahdistua.

18. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Ihan vain vuokraan :D Niin ja tietty ruoka tulee kovana kakkosena.

19. Mistä innostuit eniten?
Olen aika paljon innostunut ruoanlaitosta viime vuonna ja aionkin yrittää tänä vuonna löytää enemmän aikaa kokkailuihin. Miten ihanan rentouttavaa puuhaa ja lopussa voi olla oikein ylpeä itsestään :)


20. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Stressaava ja työntäyteinen syksy on vienyt kyllä niin paljon mehuja, että sanoisin jälkimmäisen. Eiköhän tästä nopeasti nousta, ainakin nämä viimeiset pari viikkoa ovat olleet ihanan rennot ja mukavat :)

21. Lihavampi vai laihempi?
Ihan yhtä paljon. Naurattaa kun viime vuonna vastasin tähän kysymykseen, että toivottavasti 2014 olisi kuntoilun vuosi ja saisin kiloja lisää, miten sitä taas ollaan tässä :D

22. Rikkaampi vai köyhempi?
Varmaankin köyhempi..

23. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Toivon, että olisin käyttänyt enemmän aikaa itseeni ja muistanut ottaa enemmän omaa aikaa. Tänä vuonna aionkin kiinnittää siihen enemmän huomiota. Pitää vain oppia, että välillä on ihan okei sanoa ei, vaikka itsellä olisikin vapaata. Vapaatakin pitää nimittäin muistaa pitää ;)


24. ...entä vähemmän?
Laiskotellut koulun suhteen! :D

25. Miten vietit joulun? Entä juhannuksen?
Joulu meni erittäin mukavasti perheen ja poikaystävän seurassa. Ihan vain kotona möllötellen, saunoen ja syöden. 
Juhannus vietettiin kaveriporukan kesken yhden kaverin saarella. Oli kyllä todella hauska Juhannus, vaikka ilmat eivät mitä parhaimmat olleetkaan.

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Löysin viime vuonna Netflixin koukuttavaan maailmaan ja katselin sieltä Orange is the New Blackin ja kaikki Gossip Girlit ja Frendit ties kuinka monennen kerran. Katsoin myös Pretty Little Liarsia aika paljon, mutta siitä on vielä pari tuottaria katsomatta. Orange is the New Black nousi kyllä ehdottomasti ykköseksi, huippuhyvä!

27. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin kyllä monen monta kirjaa, mutta nyt ei nouse mikään mieleen. Ehkä mieleenpainuvin oli ainakin Anne Frankin päiväkirja, jota en ole aikaisemmin lukenut. 



28. ...entä musiikillinen löytö?
Olen aika paljon viime vuoden aikana laajentanut musiikin maailmaani, suurin syy siihen on Spotifyn soittolistat. Ne ovat olleet ihan paras löytö ja sitä kautta olen löytänyt ihan parhaimpia biisejä, joihin en muulloin olisi missään nimessä törmännyt.

29. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Kävimme muutaman ystävän kanssa istumassa iltaa. Se oli kyllä tosi hauska ja mukava ilta :)

30. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
Ystäväni, äitini ja poikaystäväni. Kiitos kaikille ihanille, jotka pitivät musta huolta<3


Uusi vuosi, uudet kujeet. Saa nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan :) Poikaystävältäni sain joululahjaksi hemmottelupäivän spassa, eli ylihuomenna lillun monta tuntia poreammeessa, sitten käydään syömässä ja vielä leffassa. Ihana lahja! Ja ihana tapa päättää joululoma, kun ensi viikolla poikaystävä palaa Ouluun ja minäkin palaan opiskeuiden pariin. 

Niin ja hyvää Loppiaista kaikille :)

maanantai 29. joulukuuta 2014

Joulukuu

Koska koko joulukuu on suurimmaksi osaksi ollut hiljaiseloa täältä puolelta, ajattelin siksi valottaa vähän instagramin kuvia, jotta näkee mitä kaikkea meikä on tämän hiljaiselon aikana puuhannut (koulutöiden ja työnteon lisäksi siis :D)



Mua nauratti aika hurjasti kun meidän murunenkin sai oman joulukalenterin. Loppujen lopuksi oli kuitenkin niin hellyyttävää kun rapisutti tota kalenteria ja pallero juoksee heti ja tietää mistä on kyse.

Joulukuu on yleensäkin yhtä ruokailun kuukautta, eräänäkin päivänä pitkän työpäivän jälkeen kävin vain hakemassa aurajuustoa ja pipareita ja mussuttelin niitä ennen nukkumaanmenoa sohvalla. Oikea possuhetki..

Rakastan joulupakettien paketoimista! Musta on todella hauskaa ostella erilaisia nauhoja ja pieniä koristeita ja nähdä vähän vaivaa pakettien eteen.




Tampereen viikonlopun jälkeen käytiin vielä perheen ja poikaystävän kanssa Tuomaan markkinoilla ja kuunneltiin joululauluja kierrellessä putiikkeja. Siellä on aina ihana käydä hakemassa joulufiilistä ja kyllä sellainen löydettiinkin vaikka aika kolkon näköistä sään puolesta olikin.

Suuren työrupeaman ja kouluhommien takia iski myös aika järkyttävä joulustressi, kun tajusin puolien joulujuttujen olevan tekemättä ja koulujuttujenkin painavan päälle. Onneksi kaikki meni parhain päin lopulta, tarvittiin vain vähän auttavia kavereita ja aikataulutusta ;)


 Lopulta kun kaikki oli saatu tehtyä, eikä ollut enää mitään murehdittavaa, sai ihan rauhassa virittäytyä joulutunnelmaan sekä kotona, että töissä.


Viimeisenä työpäivänä virittäydyttiin töissä oikein kunnon tontuiksi ja kaikilla oli päässä söpöt rusetit. Kevensi kyllä ehdottomasti tunnelmaa! Eka pakettikin tuli saatua, tuo itsetehty tähti on muuten nyt roikkumassa meidän kuusessa :)


Joulupyhät menivätkin mukavasti perheen ja poikaystävän seurassa. Tuli paljon herkuteltua, saunottua moneen otteeseen ja möllöteltyä vaan. Sellaistahan joulun kuuluukin olla.

Kohta saakin jo alkaa valmistella vuoden 2014 viimeistä päivää, vielä ei ole mitään kunnollisia suunnitelmia, mutta kyllä ne siitä vielä lutviutuu. Mukavaa vuoden 2014 viimeistä viikkoa :)

Instagramin käyttäjätunnukseni on @kellikor

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Sunnuntaifiilis

Vapaa sunnuntai, ei mitään menoja, ei mitään velvollisuuksia; mikä herkullinen harvinaisuus! Tällainen sunnuntai pitää käyttää hyväksi ja tänään erittäin pitkien yöunien jälkeen, söin rauhallisen aamupalan ja siirryin sitten puunaamaan asuntoa. En edes muista milloin viimeksi olisin ehtinyt siivoamaan, onneksi poikaystävä on kuitenkin täällä käydessä aina hoitanut tätä puolestani..


Nyt koti tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta, jo toinen pesukoneellinen pyörii ja tiskikonekin on kohta pessyt. Loppuilta meneekin varmaan koulutöiden tekemisessä, jotta saisin ensi viikon jutut tehtyä valmiiksi. Muutenhan en edes harkitsisi tällaista ahkeruutta, mutta tiedän etten töiden takia ehdi viikolla keskittyä kouluhommiin ollenkaan. Tänään on siis tällaista proaktiivista toimintaa!




Nyt siis pieni kooma vielä ennen kouluhommien aloittamista! Mukavaa sunnuntaipäivää :)

lauantai 16. elokuuta 2014

Sintra y Cascais

Olimme Lissabonissa kokonaisen viikon ja tiesimme ihan alusta alkaen, että tulemme vierailemaan myös muita lähellä olevia kaupunkeja. Googlailin vähän ehdotuksia ja kyselin myös kavereilta suosituksia ja eniten suosituksia saivat Sintra ja Cascais. Itsekin suosittelen näitä kovasti ja toivon, että tästä postauksesta olisi jotain apua Portugaliin matkaaville :)

Sintraan pääsi tosiaan junalla, joka lähti Rossion rautatieasemalta, aseman nimi taisi olla Restauradores. Kannattaa olla tarkkaavainen, tai menee täysin aseman ohi, ei nimittäin ole mikään ihan normaali juna-asema. Ulkopuolelta rakennus näytti  nimittäin enemmänkin joltain palatsilta tai luksusteatterilta, ihan huippuhieno! Sieltä sitten perus matkustuskortilla saa menopaluun Sintraan, olisiko hinta ollut 3-5 euron luokkaa. Matkustaminen tuolla on siis ihan naurettavan halpaa. Junamatka kestää 40 minuuttia ja Sintra on päätepysäkki, eli ei tarvitse pelätä ohimenemistä ;)


Sintra on siis periaatteessa nähtävyyskaupunki. Kaupunki on ollut kuninkaallisten suosiossa ja kuninkaallisten linnoja ja linnoituksia tuolta löytyy vähän enemmänkin. Hop on, hop off- oppaat yrittävät saada asiakkaita selittämällä kuinka hurjan kaukana kaikki nähtävyydet ovat toisistaan ja vakuuttavat että ainoa fiksu tapa on todellakin ottaa vain se heidän bussinsa. Me vähän huolestuttiinkin jo, kun kyseessä olevan firman kartassa nähtävyydet näyttävätkin olevan vähintään puolen tunnin matkan päässä toisistaan. Onneksi ei kuitenkaan hypätty tähän turistibussiin, vaan mentiin ihan paikallisbussilla, joita meni viiden minuutin välein. Kyseinen bussi meni puolen tunnin ajomatkan aikana kolmen eri palatsin ohi ja monet näyttivät jopa ihan kävelevän. Me haluttiin ihan ekaksi mennä Pena Palaceen, jonka kehuttiin olevan hienoin Sintran palatseista. Kävelymatka sinne olisi ollut aika pitkä ja varmasti aika rankka mutkittelevine ylämäkineen, en tiedä miten jotkut jaksoivat tien tallata.. Jos olisi halunnut nähdä niitä matkan varrella olevia palatseja olisi ollut ihan helppo pysähtyä aina ja sitten taas myöhemmin hypätä saman bussin kyytiin ja jäädä taas seuraavan palatsin kohdalla.


Pena Palace oli tosiaan todella hieno ja oli todella mielenkiintoista nähdä miten Portugalin kuninkaalliset ovat eläneet. Huoneet olivat täsmälleen sennäköiset, kuin yli sata vuotta sitten kuningattarien ja kuninkaiden siellä oikeasti eläessä. Pena Palacen yhteydessä on myös UNESCOn suojaama luonnonmetsä, jossa olisi varmaan mennyt koko päivä kierrellessä ja ihmetellessä. Metsä oli todella kaunis ja niin lumoava ja monesti mietti, että mitähän nämä tuhansia vuosia vanhat puut ovat oikein nähneet.



Meidän oli tarkoitus käydä ainakin neljässä eri kuninkaallisessa nähtävyydessä päivän aikana, mutta kas kummaa Pena Palacessa ja sen metsissä kierrellessä menikin jo neljä tuntia. Nähtävää olisi riittänyt vielä, mutta päätimme lähteä liikkeelle, että näkisimme edes yhden palatsin vielä päivän aikana. Tulimme siis bussilla alas takaisin keskustaan ja päätimme jäädä pois pysäkillä, jolla jäi tosi monta muutakin tyyppiä. Ei tiedetty yhtään miksi, mutta ei kun ihmisvirtaa seuraamaan. Satuimmekin sitten vahingossa palatsille, jonka itseasiassa olimme halunneet Penan lisäksi eniten nähdä! Sintra Palace oli siis seuraava. Mielenkiintoinen paikka sekin, mutta ei läheskään samalla viivalla Penan kanssa.



Halusimme ehdottomasti kierrellä vähän kaupunkiakin, joten jätimme muut linnat ja linnoitukset tällä kertaa väliin ja luvattiin palata vielä joku päivä. Sintran kaupunki on kyllä ehdottomasti kiertelemisen arvoinen, näin kauniissa paikassa en oikeasti ole vielä käynyt. Sintrassa kannattaa ehdottomasti kierrellä ja istuskella sitten johonkin kahvilaan ja sitten tutkailla ihmisten rauhallista tallustelua kapeilla mukulakujilla. Sintra oli ehdottomasti reissun kohokohta ja jos olisimme vain aikaisemmin tajunneet, niin olisimme varanneet kaksi päivää tämän kaupungin näkemiseen. Ehkä jopa kolme. Tuonne ei kannata lähteä sellaisella mentaliteetilla, että nopeasti yhdestä palatsista toiseen, että näkee mahdollisimman paljon yhdessä päivässä. Ehdottomasti suosittelen, tiedän että ainakin itsellä jäi Sintraan niin paljon nähtävää, että takaisin olen menossa.


Nähtävyyksien lisäksi halusimme ehdottomasti yhden rantsupäivän. Cascaista oli vähän ristiriitaista palautetta, paikalliset eivät suositelleet paikkaa ollenkaan, kun taas turistit suosittelivat. Päätimme tällä kertaa olla turisteja ja mennä turistien mukana. En nyt muista juna-aseman nimeä, mutta Cascais'n juna-asema on vihreän metrolinjan päätepysäkin yhteydessä. Sama juttu taas, muutama euro tiketistä ja 40 minuuttia matkaa. Cascais'ta ei ole oikeastaan niin paljon sanottavaa, kuin Sintrasta. Junasta ulos astuessame, kävelimme noin 10minuuttia ja olimme jo biitsillä. Rantojahan kaupungissa on monta, eli valinnanvaraa löytyisi. Me olimme kuitenkin laiskoja ja jäimme ensimmäiseen vastaantulevaan. Jostain turistioppaasta luin, että kyseinen ranta oli kuninkaallisten kesäranta, enkä ihmettele. Paikka oli pieni kallioiden keskellä oleva "aukko", mikäli siis hakee jotain megarantaa, niin tämä ei ole se paikka. Me haluttiin vain ottaa aurinkoa ja pulahtaa mereen, joten oli aika sama missä oltiin.


Cascais oli ihan viihtyisä, mutta ei mikään suuri näyttävä paikka. Sintran jälkeen paikka oli aika keskinkertainen. Ei sillä, emme kauheasti kaupungissa kierrelleet, sillä monta tuntia rannallaolon jälkeen olimme hiekkaisia joka paikasta ja halusimme vain suihkuun. Kävelimme ja kiertelimme siis vähän, mutta aika mitäänsanomaton kuva paikasta jäi. Ihan hyvä, jos haluaa meren ääreen aurinkoa ottamaan. Rantoja löytyy kyllä muualtakin eli en koe, että tämä paikka on ihan mustsee-paikka. Joku saattaa olla eri mieltä, mutta tämä oli oma kokemukseni :) Voi olla myös, ettemme nähnet kaupunkia vain tarpeeksi. Ranta oli kuitenkin todella kaunis ja viihtyisä, joskin erittäin hiekkainen ;)



Kuten ylistyksestäni saattaakin huomata, suosittelen Lissabonia koko sydämeni pohjasta. Tiedän, että itse tulen kaupunkiin ihan varmasti palaamaan, sillä yhdessä viikossa ei vaan saanut yhtään mitään aikaiseksi. Emme päässeet Albufeiraan delfiinejä katsomaan, niinkuin suunnittelimme, emme ehtineet tutustua Setubalin kalastajakylään, emme nähneet edes Lissabonia kokonaan, Sintrasta puhumattakaan. Jos olisin vaihtoon menossa, Lissabon olisi ehdottomasti yksi vaihtoehdoista.
Matka opetti ehdottomasti tällaiselle suunnittelijalle ja perfektionistille, että välillä voi ottaa ihan rennosti. Ei tarvitse välttämättä tietää minuuttiaikataululla, milloin bussit lähtee, ei edes tarvitse tietää millä bussipysäkillä on pois jäätävä. Jos paikka näyttää kivalta, jää pois tutkailemaan. Ainahan voi palata. Nyt yritän vähän soveltaa Lissabonin mentaliteettia omaankin elämään: välillä voi olla vähän eksyksissä, eikä haittaa vaikka ei ole päämäärää; jonnekin päätyy kuitenkin, jos tarpeeksi kauan tallustelee :)

maanantai 11. elokuuta 2014

Upea Lissabon

Pari viikkoa sitten saavuimme Lissaboniin ja kuten sanottu, kaupungin kauneus lumosi ihan ensi hetkistä. Emme olleet sen kummemmin suunnitelleet matkaamme, joten reissussa olimme suoraan sanottuna puolet ajasta ihan pihalla. Vaikka perfektionisti olenkin, niin tällä kertaa sellainen aikatauluttomuus ei haitannut. Eipä mitkään aikataulut ja täsmällisyydet näyttäneet paikallistenkaan elämään paljoa vaikuttavan, joten miksi me olisimme stressanneet?


Päätimme ennen matkaa, ettemme tällä kertaa ottaisi hotellia. Koimme, että ne vähän halvemmat olivat vähän kauempana keskustasta ja halusimme olla ihan keskellä meininkiä. Esimerkiksi Barcelonassa ollessamme hotellimme oli aika kaukana keskustasta, joten joka päivä tuli ajeltua metrolla edestakaisin. Olin kuullut Airbnb:stä jo muutamaan otteeseen ja joidenkin päivien tutkailujen jälkeen vuokrasimme asunnon Lissabonin keskustasta. Viikon majoituksen hinta oli mielestäni aika sama kuin jonkun 2-3 tähden hotellin hinta vähän kauempana keskustasta - ei siis todellakaan paha. 

Airbnb:stä sen verran, että suosittelen ehdottomasti kaikille kyseistä sivustoa, jos asuntoa mielii loman ajaksi vuokrata. Erittäin helppokäyttöinen sivusto ja tuntui myös todella turvalliselta. Rahat eivät siirtyneet asunnonomistajalle kuin vasta 24h meidän saapumisestamme asuntoon, eli jos ongelmia olisi ollut, olisimme voineet ilmoittaa Airbnb:hin ja olisimme saaneet rahamme takaisin. Asuntoja valikoitaessa karsittiin pois sellaiset, joita ei vielä oltu arvosteltu, osittain jotta tietäisimme että asunto ei ole huijaus ja osittain, koska muiden arvosteluista saa tietenkin rehellisimmän kuvan.


Oma asuntomme oli tosiaan ihan Rossion aukion vieressä, eli metroa emme koko loman aikana käyttäneet kuin kerran mennessämme erääseen kauppakeskukseen, joka oli vähän kauempana. Joka puolelle pystyi kävellä, sillä kaikki kaupunginosat ja nähtävyydet olivat niin lähellä toisiaan. Asunto itsessään oli soma pieni kaksio, jonka ikkunasta saattoi aamupalan äärellä tutkailla paikallisten mummeleiden juoruilua ja poikien pallopelejä. Päivisin saimme juosta karkuun erittäin reviiritietoista terrieriä, joka tuli räksyttämään aina, kun joku astui sen kadulle ja iltaisin manailimme etelänmaiden paperinohuita seiniä. Nautin asunnosta kyllä kaikin rinnoin. Tuntui ihan niinkuin viikon verran olisimme ihan asuneet Lissabonissa. Vaikka koirat haukkuivat, mummelit juoruilivat ja pojat kiljuivat peleissää, niin tuntui että tältä Lissabonissa eläminen tuntuisi. Asunnossa oleminen oli siis aito kokemus. Suosittelen!


Olimme myös erittäin positiivisesti yllättyneitä, kuinka mukavia paikalliset ihmiset olivat. Kaikki olivat erittäin avuliaita ja hyväntuulisia, monet höpöttelivät niitä näitä vaikka kaupan jonossa. Neuvoja paikallisista nähtävyyksistä annettiin melkeinpä kilpaa ja oma tausta kiinnosti aina etenkin tarjoilijoita. Kaikkeen ei ihan kuitenkaan ehtinyt viikossa tottua paikallisessa kulttuurissa. Olen aina itse ollut aika nopeatempoinen ihminen ja mua ärsyttää suunnattomasti saamattomat ihmiset. Veikkaisin että Helsingin nopeatempoisuus on vain kasvattanut omaa kärsimättömyyttä näissä asioissa. Lissabonissa kenelläkään ei missään vaiheessa ollut kiire. Välillä tuntui hyvältä kävellä ihmisvirrassa tasaiseen hiljaiseen tahtiin ja nauttia päivästä, mutta välillä oma helsinkiläisyys nosti päätään ja kirosi kaikkia tassuttelijoita. Ihmiset eivät kaduilla oikein osanneet antaa tilaa, vaan piti kävellä mahdollisimman leveästi ja hitaasti, ettei vaan kukaan pääsisi ohi. Tarjoilijat saattoivat unohtaa olemassaolosi kokonaan, ja laskua piti pyytää välillä moneen kertaan. Kaupan kassalla myyjät jäivät rupattelemaan asiakkaiden kanssa niitä näitä, vaikka takana jono kasvoi ja kasvoi. Lopulta kun pääsit kassalle niin tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt katsellessa sitä hälyttimien poistoa ja rahastusta. Sephorassakin kassalla oli yksi myyjä, joka jauhoi ja jauhoi asiakkaan kanssa ja seisoimme siinä jonossa vartin yhden pienen ostokseni kanssa. Lisäksi parin metrin päässä noin neljä myyjää pitivät omaa rupattelutuokiotaan, eikä meidän palveleminen tullut kuuloonkaan. En oikein voi edes sanoa, että Lissabonissa olisi ollut huono asiakaspalvelu, sillä myyjät ja tarjoilijat olivat aina valmiita auttamaan hymyssä suin ja nuo tilanteet olivat mitä luultavimmin kulttuurieroja.


Syömisestä voisin sen verran sanoa, että mikäli on kasvissyöjä, kannattaa vähän googlailla valmiiksi sopivia ravintoloita. Itsellä kävi nimittäin aika monessa ravintolassa aika huono tuuri ruoan kanssa, kun kasvisruoka koetaan siellä vain pieninä alkupaloina tai tapaksina, joita pitäisi syödä kymmenittäin mikäli täyteen pitäisi tulla. Koimme myös pari hassua tilannetta, kun kasvissyönti ei paikallisille oikein mahtunut päähän. Starbucksin myyjä ehdotti minulle esimerkiksi kanakinkkuleipää, kun kysyin jos heillä olisi kasvisleipää.


Oman talon ovi :)

Lempipaikkani Lissabonissa oli ehdottomasti Bairro Alto, paikka joka tulee eloon vasta illempana. Pienten katujen yllä menee värikkäitä nauhoja, ihmiset istuvat ympäri katuja juoden viiniä ja kuunnellen musiikkia. Tilan puutteessa baarin väki voi tuoda tyynyjä portaille ja istuessa tulee vain niin rento ja tunnelmallinen fiilis. Bairro Alton tunnelma on jotain mitä olisi ehdottomasti saatava Helsinkiinkin. Sellaiseen paikkaan olisi ihana mennä istuskelemaan töiden jälkeen ex tempore ihan vaan koska huvittaa.

Lomailumme ei ihan jäänyt vain Lissabonissa kiertelyksi, vaan ehdimme tehdä pari päiväreissuakin. Jottei tästä tulisi ihan kilometripostaus, jätän päiväreissut toiseen postaukseen :) Tänään palaankin sitten töihin neljän viikon loman jälkeen. Mihin tämä aika oikein meni?