torstai 22. marraskuuta 2012

Naked Truth

Tähän ei kyllä kukaan ole voinut olla törmäämättä. Veera teki pienen lumipallon ja niin blogimaailma on lähtenyt sitä pyörittämään eteenpäin. No minäkin kun kaikki muutkin!

Pointtihan, kuten kaikki varmasti jo tietääkin, oli että kaikki ovat kauniita ilman meikkiäkin. Sisäinen kauneus merkitsee eniten. Olen niin iloinen, että tämä on levinnyt niin laajalle Itse tykkään lukea blogeja juuri siitä syystä, että siinä pääse näkemään aitoja ihmisiä, kuuntelemaan oikeita tunteita. Samaa ei saa muotilehdistä, joissa näkyy täydelliset ihmiset, joilla on täydellinen iho ja täydelliset silmänaluset ja ripset ja kaikki. Täydellisyys ei ole aitoa. Epätäydellisyys on.


Tässä olen siis minä suihkunraikkaana. Ihoni on aina suihkun jälkeen punainen, sillä se ei oikein tykkää puunaamisesta. Ihoni on aika kuiva, muttei onneksi kuitenkaan hilseilevän kuiva. Mulla on paljon näppyjä otsassa. Ne ovat sitkeitä pikku paholaisia, jotka ovat vaivanneet jo vuosia. Ne eivät ole finnejä, eivätkä epäpuhtauksia vaan ihan vain näppyjä. Argh!
Mulla on myös todella tummat silmänaluset, jotka eivät siitä muutu vaikka kuinka nukkuisin. Mulla on toinen silmä alempana kuin toinen, mikä saa aikaan sen, että näytän aina väsyneeltä. Tähän auttaa vain kajaali. En pistäisi myöskään pahaksi, jos miniminiripseni kasvaisivat hitusen.

Muistona eräästä bokserista on iso arpi silmäkulmassa, sekä pienemmät arvet poskessa, huulessa ja leuassa. Ne eivät mua häiritse. Kertovat vain, ettei kannata kiusata koiraa, kun se syö luuta. Ne muistuttavat myös ihanasta koirasta, joka istui sairashuoneeni takana monta päivää, odottaen milloin se pääsisi pyytämään minulta anteeksi. Se ei tehnyt niinä päivinä mitään muuta kuin, odotti. Lopulta tätini päästi koiran luokseni ja se tuli häntä koipien välissä itkien huoneeseen. En unohda sitä ikinä. En ole koskaan pelännyt koiria ja vaikka tämä koira antoi mulle todella pahat arvet ja melkein vei multa toisesta silmästä näön, niin rakastin sitä koiraa erittäin erittäin paljon siihen saakka kun se kuoli. Vaikka joka päivä näen arvet, en koskaan muistele koiraa pahalla.

Menimme nyt vähän sivupoluille, mutta siitä huomaa, että kasvot voivat kertoa monia tarinoita.



Tässä vaiheessa täytyy myöntää, että vaikka tuntuu todella oudolta laittaa tällaista kuvaa nettiin, niin minua ei kuitenkaan paljoakaan häiritse kulkea ympäri kaupunkia ilman meikkiä. Silloin kun aamulla on aikaa, laitan meikkivoidetta ja ripsiväriä. Niinä aamuina kun on todella aikainen herätys, laitan vain ripsaria. En siis oikein paljoa välitä, jos ihmiset näkevät minut meikittä. Veikkaan, että tämä välinpitämättömyyteni on sitä, että olen sinut itseni kanssa (vakuutan itseäni, ettei se ole laiskuutta..). Olen siis aika onnekas sen suhteen. Toivottavasti tämän tempauksen johdosta, monet muutkin alkavat näkemään enemmän niitä silmää miellyttäviä asioita, eikä aina vain niitä negatiivisia puolia, mitä ei muut välttämättä edes näe.

Hui vähän jänskättää painaa tuota "julkaise"-nappia!

12 kommenttia:

  1. Ihanan aito teksti - tällaista kaipaa lisää blogimaailmaan!

    Olet hyvin kaunis myös naturellina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista :) Onneksi blogimaailma on lähtenyt tähän mukaan osoittamaan, etteivät blogistit ole niin pinnallisia, kuin voisi luulla :)

      Poista
  2. Mullakin on näppyjä otsassa ja toinen silmä vähän alempana kuin toinen :D Mutta mitäs siitä! Kukaan ei ole täydellinen eikä tarttekkaan! Pienet virheet kasvoissa muutenkin tekevät vain persoonalliseksi :)
    Tosi hienoa kun päätit lähteä haasteeseen mukaan, olet kaunis myös ilman meikkiä, niin kuin kaikki muutkin! :)
    Pystyn myös itse kävellä kaupungilla tai missä vain ilman meikkiä. Minusta se on suorastaan huvittavaa, ettei joku pystyisi. Ymmärrän kyllä että on se ihan kiva ehostautua, mutta jos lähtökohta on se että "en pysty mennä minnekään ilman meikkiä", minun mielestäni pitäisi miettiä ja muuttaa ehkä omia asenteitaan :)
    Ja vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaa, mun mielestä kauneus lähtee sisältäpäin. Ennen kaikkea terveelliset elämäntavat ja hyvä olo itsellä, itsensä hyväksyminen ja muiden ihmisten kunnioittaminen ja muutenkin mukava luonne, tekevät ihmisestä kauniin. Tämän olen todennut monta kertaa todeksi.

    Kelli, sä vaikutat musta just siltä kauniilta ihmiseltä :) ainakin sellaisen kuvan olen saanut blogin välityksellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan hurjasti kauniista sanoistasi :) Olen ihan samaa mieltä, että kannattaa miettiä onko itsetunnossa jotain vikaa, jos ei pysty lähikaupassa käymään ilman meikkiä. Olen sen nimittäin huomannut, etteivät ihmiset kohtele sua yhtään eri tavalla oli sitten meikkiä tai ei :P

      Ja oon kyllä ihan samaa mieltä, että ulkonäkö voi olla ihan mitä tahansa, mutta jos olet mukava ja kiltti ja kohtelet muita ihmisiä hyvin, niin se riittää jo kauneudeksi :) Olen kyllä erittäin otettu, että olet saanut musta sellaisen kuvan! You made my day :)

      Poista
  3. Voi, mulla tuli ihan itku silmään tuosta koira-jutusta. Ihana teksti! <3

    Minun on vieläkin vaikea uskoa, että ihoni on parantunut aknesta, niin monta vuotta kun sitä kesti. Vaikka peilistä näkyisi ihan puhdas iho, niin silti mielessä on edelleen ne kasvot, joita peittelin meikillä teini-ikäisestä asti. Ehkä tässä voisi pikkuhiljaa jo uskoa, että nyt ei ole enää mitään peitettävää. Ja että sinne lähikauppaan voi tosiaan mennä ilman meikkiäkin. ;) Loppujen lopuksi meikittä olemisessa on kysymys myös itsetunnosta, mutta siihen mahtuu paljon muutakin. Se, että on joskus saanut häpeillä omia kasvojaan tai saanut kuulla huonosta ihosta haukkuja, ne muistot eivät hälvene hetkessä, vaikka itsetunto muutoin ihan kunnossa olisikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä ihana koira :)

      Olet oikeassa, että joillain on vaikea nähdä peilistä muuta kuin ne asiat mistä on joskus saanut kuulla. Niillä on itsellään itsetunnossa tai sitten ihan vaan korvien välissä vikaa, jotka kiusaavat ihmisiä aknen tai jonkun muun mukamas "vian" takia, mikä esiintyy iholla :) onneks sä olet päässyt aknesta eroon, voin uskoa et se on varmasti ollut hankala elää sen kanssa! Nyt sulla on ainakin todella kaunis iho :)

      Poista
    2. Eräs tuttuni kertoi, että hän on saanut ihan vierailta ihmisiltä joskus kommenttia huonosta ihostaan. Pistää ihan vihaksi tuollainen epäystävällisyys. Toivottavasti sellaiset ihmiset löytävät sen vielä edestään.

      Näin kun järjellä miettii, niin en oikeastaan edes ymmärrä miten joku kaupassa käyminen meikittä eroaa vaikka normaalista ulkoilusta meikittä. Olenpas ristiriitainen. :D Kävelen kuitenkin usein keskustassa ihan ehostautumatta ja vastaan tulee kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä. Ehkä se suljettu tila on sitten se, mikä ahdistaa. Tulee mieleen juurikin joku koululuokka tai vastaava, missä on muinoin saanut kuulla ilkeyksiä. Olen ehkä lievästi sanoen traumatisoitunut. :D

      Poista
    3. Siis on todellakin vihastuttavaa, miten ihmiset kuvittelevat, että heillä on oikeus sanoa mitä haluavat täysin tuntemattomille ihmisille. Mulle ei tulisi mieleenkään sanoa kenenkään ulkonäöstä jotain negatiivista. Eri asia jos joku läheinen kysyy suoraan että mitä mieltä olen jostain farkuista, mutta turha ruveta haukkumaan ihmisistä asioista, mille he eivät mahda mitään! Ei vain mahdu omaan päähän. Samalla tavalla kauhistelen näitä anonyymeja blogimaailmassa, jotka ajattelevat, että koska blogisti on vapaaehtoisesti tuonut kasvonsa tuhansien ihmisien eteen, tarkoittaa sitä, että heitä voi ihan vapaasti mollata :/ Minusta kaikkia bloggaajia pitäisi vain kehua, kun uskaltavat näyttää kasvonsa tuhansien tuntemattomien edessä, vaikka varmasti heilläkin on paljon asioita itsessään, mistä he eivät pidä. Meninköhän taas vähän aiheen vierestä :D

      Poista
  4. Wautsi, ompas sulla upeat isot silmät! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)